Pages

syyskuuta 24, 2017

UPEA17 taidefestivaali ja muraali bongausta


Syyskuun alussa alkoi toinen Suomessa järjestettävä valtakunnallinen UPEA-taidefestivaali. Uniikki tapahtuma levittäytyy 13 kaupunkiin ympäri maata yli 20 huipputaiteilijan voimin. Festivaalin aikana on tarkoitus toteuttaa yli 20 pysyvää ulkotaideteosta. Mukana tässä tapahtumassa ovat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kemi, Kotka, Lahti, Rovaniemi, Sipoo, Turku ja Vaasa. Osa teoksista on jo valmistunut ja loputkin valtaisat muraalit valmistuvat syyskuun loppuun mennessä.

"Haluamme UPEAn myötä rakentaa Suomeen kansainvälisesti merkittävän kaupunkitaidetapahtuman. Taiteilijamme ovat muraalitaiteen maailman kärkeä ja edustavat monipuolisesti erilaisia tyylejä. Jokainen teos on tarkasti mietitty juuri ympäristöönsä sopivaksi" valottaa festivaalin pääkuraattori Jorgos Fanaris UPEAn kotisivuilla.

Minä päätin tänään käydä bongailemassa näitä muraaleita tai jos ihan tarkkoja ollaan niin aloitin puuhan jo eilen. Olisin toki halunnut nähdä kaikki muraalit mutta koska niistä pohjoisin on Kemissä ja vain muutamia täällä Etelä-Suomessa päätin keskittyä näihin lähellä oleviin. Ja täydensin bongaustani sitten vielä parilla UPEA16 muraalilla, jotka jäivät viime syksynä näkemättä. Upea sää ulkoilla tänään bongailuun. Intiaanikesä palasi sittenkin Suomeen!

Hämeenlinna


Guido van Helten on tehnyt Hämeenlinnan Kantolan siiloihin todella fotorealistisen muotokuvan. Tämä 55m korkea mustavalkoinen ja valokuvamainen muraali on hyvin samanlainen kuin viime vuonna Helsinkiin tehty mutta siihen palataan tuonnempana. Guido van Helten on australialainen taiteilija ja hän on tunnettu juuri massiivista töissään. Guido liittää työnsä aina paikallisuuteen ja yhteiskuntaan. Äiti ja lapsi hahmoilla näkyvät kaikki juonteetkin kasvoissa ja verisuonet kämmenselässä. Kertakaikkisen upea!


Eilen vielä nostimet olivat paikoillaan siilojen vieressä joten ehkä työ tulee vielä jatkumaan viereisiin siiloihin. Sinne oli jo nimittäin ilmestynyt tytön kasvot, jotka katsoivat toista muraalia kohden.

Espoo, Matinkylä


Artez on on belgradilainen taiteilija, jonka tyyli on sekoitus perinteistä kuvituskuvaa ja fotorealismia mukailevaa kynänjälkeä. Tämä Matinkylästä löytyvä kerrostalo on ihanan värikäs maanmerkki kahdelle seinälle ulottuvan muraalin myötä. Artezin teokset ovat kuvanneet mystisiä naishahmoja ja värikkäitä kasviteemoja. Minua miellyttää tässä juuri värikkyys. 


Espoo, Kivenlahti


Kivenlahdessa löytyi seuraava muraali, jonka on maalannut valencialainen Antonio Segura Donat eli Dulk. Espanjalainen Dulk on huippuarvostettu ja monipuolinen taiteilija, joka kuvaa muraaliteoksissaan usein tragikoomisia, sadunomaisia eläinhahmoa surrealistisessa ympäristössä. 

Tämä kerrostalon päädyssä ollut työ on minusta maaginen. Näin siinä drontin siis sukupuuttoon kuolleen mauritiuksendodon, joka matkaa kirjalla seilaten lappalaishenkiseen asuun pukeutuneen ketun kanssa kohden mökkiä. Muraalissa näkyy myös kalevalaisia symboleita. Ihan huikea! Ja kaiken huipuksi onnistuin näkemään myös itse Dulkin!


Helsinki, Kontula 

Kontulaan on toteutettu kolme suurta muraalia ja kaikki osoitteeseen Kontulankaari 11. Kahdeksankerroksiset kerrostalot ovat vierekkäin kadun varressa ja varmasti kun puut ovat lehdettömiä tämä katu näyttää todella värikkäältä. Jokaisen muraalin on maalannut eri taiteilija.


Australialainen Fintan Magee on Suomessa maalaamassa ensimmäistä kertaa. Fintan Magee haluaa teoksillaan sekä herättää pohdintoja maailman tilasta että hauskuttaa ja hämmästyttää. Taiteilijan työt ovat oivaltavia ja usein oikeudenmukaisuuden teemoihin pureutuvat teokset haastavat katsojaa. Hyvin taitavasti tehtyjä ihmishahmoja ja jäin miettimään käsitelläänkö tässä teemaa siitä miten vanhempi kannattelee lastaan ja hyväksyy hänet? Oma villi tulkintani voi mennä ihan metsään mutta hyvin sympaattinen teos ja kauniit värit.


Apolo Torres on brasilialainen maailmaa kiertävä lahjakkuus, joka on tunnettu modernista ja omaperäisestä otteesta muraalitaiteeseen. Apolo Torres maalaa myös tauluja suurikokoisten seinämaalausten - siis muraalien - ohella ja piirtää myös kuvituksia aikakauslehtiin. Koulutukseltaan Torres on teollinen muotoilija.

Hauskan humoristinen aihe pikkutytöstä pöydän ääressä. Ehkä mukana vähän uhmakkuutta ja erimielisyyttä mitä tässä pöydässä syödään ja kuka määrää!


Pat Perry on yhdysvaltalainen taiteilija ja kuvittaja, jonka taide perustuu tarkkailemiseen ja hienovaraiseen yksityiskohtien huomioimiseen. Perry yhdistelee teoksissaan lempeitä, pelottavia, puhuttelevia ja arvailuja herättäviä aiheita. Perryn työt on äärimmäisen yksityiskohtaisia ja tarkkoja.

Muraali on aiheeltaan melko raju eli on tapahtunut onnettomuus, jossa on käynyt todella pahasti ja autoja on romuttunut. Teoksen voi tulkita minusta monella tavalla. Joko tässä pelastetaan toista autonraunioista ja ollaan iloisia siitä, että henkilö on elossa. Tai sitten on käynyt pahin mahdollinen ja mitään ei ole enää tehtävissä. Teos panee miettimään...



Espoo, Karakallio


Espoon Karakallion muraali on kuvataiteilija Teemu Mäenpään tekemä. Teos oli tänään vielä keskeneräinen ja kun juttelin Teemun kanssa hän kertoi sen valmistuvan ensi viikon aikana. Käyn kuvaamassa sen sitten ja lisään tänne postaukseen valmiin muraalin kuvan koska tämä paikka on minulle ainutlaatuinen ja tärkeä. Olen asunut lapsuuteni ja nuoruuteni kadun toisella puolella.

Teemu on siis ammattitaiteilija, jonka juuret ovat graffiteissa. Hänen tarkoituksenaan oli muuttaa tähän taloon tutustuakseen paremmin talon asukkaisiin ja alueen tunnelmaan. Talosta ei vapaata tilaa löytynyt joten Teemu kertoi asuneensa ihan tässä lähellä. Pariskunta, joka valokuvan pohjalta tehdyssä muraalissa suutelee on asunut talossa 50 vuotta. Teoksen aiheena ovat olleet karakalliolaiset itse ja tämä minusta on todella puhuttelevan kaunis teos. Odotan innolla sen valmistumista!


Koska muihin kaupunkeihin ei enää ehditty päätettiin lopuksi vielä suunnistaa pari viime vuoden kohdetta, jotka ovat siis jo syksystä 2016 värittäneet katukuvaa ympäri Helsinkiä. Tässä siis UPEA16 teoksia ihailtavaksi.

Guido van Helten, Helsinki Hämeentie 

Graffitisthlm, Helsinki Ensi-Kodin Tie

Tellas, Helsinki Suvilahdenkatu 

Odotan jo mielenkiinnolla ensi vuoden taidefestivaalia koska minusta nämä muraalit elävoittävät  ja kaunistavat kaupunkiympäristöä. On myös tärkeää, että taide on osa joka päivästä elämää ja jokaisella on mahdollisuus nauttia siitä.

"Seinämaalaus (myös muraali) maalataan seinään, kattoon tai muuhun pysyvään rakenteeseen. Seinämaalauksessa kuvaan yhdistetään tekstiä, hahmoja, taustoja tai symboleita." Wikipedia

Mitä mieltä sinä olet? Pidätkö muraaleista? Jos pidät niin löytyy näistä ehdotonta suosikkia? Jos taas et pidä niin perustele miksi? Mukavaa ja värikästä alkavaa viikkoa kaikille ♥





syyskuuta 23, 2017

Vapriikin Kielletty kaupunki -näyttelyyn ehtii vielä viikon verran


Kiina on maana ja matkustuskohteena kiehtonut minua aina. Muistan jo koulun historian tunneilta intoni lukea kaikkea kiinaisuuteen liittyvää. Kiina on väkiluvultaan maailman suurin ja pinta-alaltaankin maailman neljänneksi suurin valtio. Kiina kuuluu myös maailman vanhimpien valtioiden joukkoon. Kiinan valtion on ollut olemassa tuhansia vuosia vaikkakin valtaa pitäneet kansat ovat valtiossa vaihtuneet lukemattomia kertoja. Kiinassa on myös kuuluisa Kiinan muuri, jonka astronautitkin ovat havainneet avaruuslennoillaan ja jonka harjalla minäkin toivon jonain päivänä käveleväni tuhansien muiden turistien joukossa.

En ole siis vielä matkustanut koskaan Kiinaan mutta olen kahdesti päässyt katsomaan Tampereen Vapriikkiin todella mielenkiintoisia Kiinaan liittyviä näyttelyitä. Ensimmäinen huikea kokemukseni oli 2013 kesällä kun Maailman kahdeksas ihme -näyttely oli Tampereella. Olin nähnyt terrakottasotilaat jo Tukholman Skeppsholmenin saaren kallioluolassa mutta Vapriikissa kolahti ja kunnolla. Keväällä toukokuussa vietin ikimuistoisen hetken Kielletty kaupunki -näyttelyn saleissa ihaillen ihan uskomattomia aarteita tuosta mystisestä paikasta.

Jos et vielä ole käynyt Tampereen Vapriikissa niin ei hätää sillä näyttely on avoinna 1.10. saakka.


Tarunomainen Kielletty kaupunki on maailman suurin palatsialue ja yli kymmenen kertaa kertaa laajempi kuin Ranskan Versailles. Tämä 72 hehtaarin alue sijaitsee Pekingin keskustassa. Aikoinaan alue oli Kiinan keisarien asuinalue ja maan hallintokeskus. Nykyään Kielletty kaupunki toimii palatsimuseona. Koko valtava kompleksi on malliesimerkki kiinalaisesta arkkitehtuurista ja rakennustekniikasta. Kun Kielletty kaupunki valmistui 1420 vaikutti se seuraavan 300 vuoden ajan Qing-dynastian aikaisiin hallintorakennuksiin.

Ylimmän harmonian halli

Kielletty kaupunki on nimensä mukaisesti ollut salainen vallan keskus, jota on hallinnut keisari, Taivaan poika. Tavallisella kiinalaisella tai muillakaan kuolevaisilla ei ollut mitään asiaa korkeiden muurin sisäpuolelle menoon. Korkeat ja paksut muurit sekä leveä vallihauta pitivät huolen siitä, että keisari sai olla täysin rauhassa hoviväkensä kanssa viettäen omaa elämäänsä. Keisarillinen elämä on hyvin tarkoin säänneltyä ja rytmitettyä. Tuhat päinen hovi piti seuraa keisarille muurien sisällä.

Keltainen väri oli varattu vain keisariperheelle.

Vapriikin näyttely esittelee Quing-dynastian (1644-1911) ja hovin ajan Kielletyssä kaupungissa. Qing-keisarit olivat Kiinan viimeisiä keisareita ennen tasavallan ajan alkua. Esineet, joita Vapriikissa näkee ovat suoraan tuotu Pekingin Palatsimuseosta. Oppaamme kertoi meille, että näyttelytilan hämärä valaistus johtuu siitä, että vanhimmat esineet eivät kestä kirkasta valoa. Lisäksi isoja silkkikankaita on vaihdettu useampaan kertaan näyttelytilassa etteivät ne kuluisi liikaa.

Vapriikin näyttelyyn on rakennettu keisarillinen valtaistuinsali ja huvimaja. Näyttelyssä nähtävillä on mm. upeita silkkimaalauksia, kalligrafiaa, kulta- ja jade-esineitä, vaatteita ja asusteita, koriste-esineitä ja posliineja. Lisäksi seinillä on isoja värikkäitä valokuvia Kielletystä kaupungista. Valtavan Ylimmän harmonian hallin edessä seisoessaan voi melkein kuvitella olevansa mukana tuossa kuvassa. Myös kauniin värikkäitä lyhtyjä on siellä täällä näyttelytilassa luomassa tunnelmaa.

Kullatusta pronssista tehty, korukivin koristeltu Amitabna buddha.

Meillä oli käyntimme aikana opastettu kierros ja pakko kyllä todeta, että paljon enemmän saa irti kun opas kertoo vaikka toki näyttelyssä on hurjan paljon informaatiota esillä esineistä muutenkin. Oppaamme kertoi meille elävän esimerkin keisarin jalkavaimoista, joita oli yhteensä 3000. Jos keisari halusi "tavata lähemmin" jonkun häntä miellyttävän jalkavaimon sai valittu jalkavaimo keisarilta kulkuvan. Jalkavaimo käärittiin alastomana mattoon ja kuljettiin keisarin luokse. Kun tapaaminen keisarin kanssa oli ohi jalkavaimo "kuurattiin puhtaaksi" estäen näin ettei keisarillisia jälkeläisiä syntyisi jalkavaimon kanssa.

Jalkavaimon kullatusta messistä tehty kulkulupa keisarin luokse. 

Keisarin valtaistuin ja elefantti

Kielletyn kaupungin alueella oli myös eunukkeja. Nämä nuoret miehet olivat tulleet keisarilliseen hoviin töihin. Tullessaan tähän pestiin miehet olivat samalla myös luopuneet sukukalleuksistaan joten saksituista miehistä ei ollut pelkoa jalkavaimojen suhteen. Eunukkien sukukalleuksia säilytettiin alkoholiliuoksessa lasipurkeissa, jotta he kuolemansa jälkeen voisivat olla kokonaisia. Aika suuri uhraus työpaikasta...

Korokepohjakengät, joilla pystyttiin sipsuttelemaan keinuvasti ilman jalkojen typistystä.

Kiinalaisten naisten jalat on perinteisesti typistetty koska se oli merkki vauraudesta sekä yläluokkaisuudesta. "Mitä pienemmät jalat naisella oli sitä kauniimpi hän oli" uskottiin muinoin Kiinassa. Jalkojen sitomisella haluttiin myös osoittaa, että kaupunkien yläluokkaisten naisten ei tarvinnut tehdä maataloustöitä. Sidottuja jalkoja pidettiin myös seksuaalisesti kiihottavina. Tapa oli äärimmäisen kivulias ja sitä yritettiin kieltää mutta lopullisesti typistys lopetettiin vasta kommunistien tultua valtaan.

Vapriikin vitriinissä on mantsunaisten "kukkaruukkukenkiä", joilla he pystyivät sipsuttelemaan keinahtelevasti samalla tavalla kuin ne naiset, joiden jalat oli typistetty. Näillä kengillä ei taatusti ole pystynyt etenemään kovin rivakasti, tuumin näyttelyssä. Nämä kengät kuin saattoivat olla peräti 20cm korkeat. Tuo koristelu oli aika huikea myös!



Myös uskonto on läsnä Kielletty kaupunki -näyttelyssä. Buddhalaisuutta näyttelyssä edustaa kullatusta pronssista tehty, korukivin koristeltu Amitabna buddha. Lisäksi nähtävillä on kaunis kolmiulotteinen kulta mandala. jossa on jalokiviä. Näyttelyssä on esillä myös naisellisia esineitä: hiusneuloja, korurasioita ja rannerenkaita.

Koristeellinen pöytäkello, joka sisältää myös soittorasian. 

Keltainen väri oli varattu vain keisarilliselle perheelle. Qing-dynastian keisarillisessa kaavussa on etumuksessa myös keltainen lohikäärme, Vanhassa kansaperinteessä kerrottiin, että ensimmäiset kiinalaiset hallitsijat olivat lohikäärmeitä, jotka ottavat ihmisen muodon hallitakseen ihmisiä. Keisarillinen tunnus on siis viisivarpainen lohikäärme. 


Vaikka Pekingissä ei ollakaan niin Vapriikin Kielletty kaupunki -näyttelyssä edetään julkisesta osasta yksityisempään osaan. Näyttely on rakennettu ilmansuunnat huomioiden fengshuin oppien mukaan oikein ja keisarillinen valtaistuin osoittaa etelään kuten sen pitääkin. Näyttely on mielestäni erittäin mielenkiintoinen joten Marjon matkassa suosittelee tutustumaanhy vielä kun ehtii ellei sitten halua matkustaa Pekingiin :)

Vapriikki tarjosi opastuksen Kielletty kaupunki -näyttelyssä toukokuussa 2017.


syyskuuta 22, 2017

Nurme luonnonkosmetiikkaa ja bloggaajamatka Viroon


Elokuun lopussa toisella lomajaksollani pääsin ilokseni osallistumaan NHS Nordic Health Systemsin järjestämällä bloggaajamatkalle Viroon. Tulisimme vierailemaan Nurme Cosmeticsin tehtaalla Viron maaseudulla noin 45 minuutin ajomatkan päässä Tallinnasta. Vaikka aamulla pitikin herätä jo kukonlaulun aikaan pomppasin pirteänä sängystä koska olisi tiedossa mukava päivä. Tunsin entuudestaan Nurmen tuotteista vain saippuat ja odotin innoissani mitä muuta luonnonkosmetiikkaa mahtaisimmekaan nähdä päivän aikana. Vaikka säätiedotus lupaili vähän harmaata säätä ja sadettakin lahden toiselle puolelle ei se latistanut matkaintoani. Tästä olisi tulossa mielenkiintoinen päivä, mietin ajaessani kohden laivaterminaalia.


Matkasimme Eckerö Linen laivalla Tallinnaan ja menomatkalla nautittiin totta kai aamiaisbuffetin antimista. Olin kotona ehtinyt syödä vain yhden banaanin ja juoda kupillisen kahvia joten aamiainen kyllä maistui. Laivalla samoin kuin hotellissakin tulee ehdottomasti syödä aamiaisella pekonia ja munakokkelia, joita löytyi myös Eckerön tarjoiluista. Ja totta kai jälkiruoaksi lämpimiä lettuja hillon kera. Buffet aamiaispöytä ihan notkui erilaisia herkkuja. Omnomnom!

Laivan kannella käynti paljasti sen mikä oli todettu jo ikkunan läpi. Meren yllä leijui jännä merisumu tai usva. Aikainen aamu oli kauniin sininen ja muutamia laivojakin näkyi horisontissa. Yksinäisiä lokkeja lentelemässä peilityynen merenpinnan yllä. Kaunis maisema!


Laivaterminaalista siirryimme sitten bussiin, joka kuljettaisi meidät Harjumaan maakuntaan. Nurme Cosmeticsin tuotanto sijaitsee Kose Vald nimisessä pikku kunnassa. Jonkin matkaa mielestäni ajoimme Via Balticaa mutta sitten käännyimme peltojen keskelle ja maisemat muuttuivat entistä idyllisemmiksi. NHS Nordicsin Liisa Torenius kertoi päivämme kulusta tarkemmin vielä bussimatkan aikana. Täsmällisesti kolmen vartin kuluttua olimmekin sitten perillä.


Keskellä niittyä oli todella vanha, kaunis hirsinen rakennus ja kyltti Nurme! Nurme Cosmeticsin perustaja Marit Tiits toivotti meidät iloisesti tervetulleiksi ja pääsimme nauttimaan hedelmiä, vihanneksia, mehuja, kahvia ja teetä yhdessä. Istuimme muuten jännällä ulkoterassilla, johon oli tehty istuimet kuormalavoista. Lyhdyissä paloivat kynttilät ja upean iso hortensia kukki. Terassilta aukesi näkymä kauniille niitylle, jossa seisoi vanha kaunis piharakennus. Äärimmäisen idyllinen paikka!


Nurme Cosmetics on perustettu jo yli 10 vuotta sitten. Marit Tiits oli äitiyslomalla ja kaipaisi jotain omaa tekemistä kotona vauva-arjen vastapainoksi. Hän sai ajatuksen tehdä joululahjaksi saippuoita ystävilleen ja sukulaisilleen. Vähitellen saippuoista tuli kuitenkin niin kuuluisia, että niitä alettiin kyselemään Maritilta laajemminkin. Marit päätti perustaa lopulta yrityksen perheensä tukemana valmistaakseen luonnonkosmetiikkaa isompia määriä. Tuotantolaitos haluttiin perustaa vanhaan, idylliseen virolaiseen hirsitaloon, josta vanhaa enää oikeastaan on vain ulkokuori. Kaikki tehtaan sisällä on rakennettu uudelleen. Rakennusprojektissa on pyritty hyödyntämään mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja. Marit kertoi, että jossain rakennusvaiheessa meinasi hänen uskonsa jo loppua kesken saadaanko hylätystä pitkään tyhjillään olleesta talosta mitään.


"Niityllä ("nurm" viroksi) on erityinen paikka sydämessäni. Se on taianomainen maa lapsuudessani. Se on paikka, joka on aina tuonut minulle iloa, ollut täynnä yllätyksiä ja tarjonnut lohtua tarvittaessa. Joka vuosi niitty oli täynnä kukkia ja joka vuosi kukat olivat hieman erilaisia" kertoi Marit. Katsoessani ympäröivää niittyä pystyin hyvin samaistumaan Maritin lapsuuden niittyyn. Vehreä vihreys ja lukuisat kukat niityillä olivat ihan sadunomaisia ja muistin samalla kuinka itsekin olen aina viihtynyt niityillä keräämässä kukkia. Luonto!



"Vielä nykyäänkin niitty symboloi minulle rauhaa. Se kuvaa koskematonta luontoa, muuttumatonta taivasta ja suloista kukkien tuoksuista ilmaa. Niitty on paikka, jossa voi kerätä voimia ja rentoutua - jotta voit saada uuden alun täynnä uutta voimaa ja energiaa" jatkoi Marit kauniisti. En muistanutkaan miten ainutlaatuinen Viron maaseutu on ja omalla tavalla hyvin koskematon vielä.


Nurmen tuotteissa ei tehdä kompromisseja - ei laadussa eikä raaka-aineissa. Nurmen luonnonkosmetiikka on käsintehtyä ja virolaisten kukkien sekä kasvien lisäksi tuotteissa käytetään kallisarvoisia öljykasveja. Pohjoisen pallonpuoliskon melko ankarat olosuhteet laittavat ihomme todella koville talven aikana. Vaikka talvet ovat leudompia kuin aiemmin ihoa täytyy ravita kestämään viimaa ja kylmyyttä. Nurme Cosmetics käyttää tuotteissaan avokadoa, oliivia, kookosta ja sheapuuta.


"Nurme Cosmeticsin tuotteilla on myös kaikilla omanlaisensa luonne kuten niitynkin kasveilla ja kukilla. Kamomilla on herkkää, kataja puolestaan voimakasta, laventeli romanttista ja kookos villiä. Nurmen luonnonkosmetiikka on hellävaraista, mietoa, puhdasta ja aineet ovat juuri oikeassa suhteessa pitämään huolta ihosta ja aisteista" kertoi Marit.


Seuraavaksi pääsimmekin siirtymään itse tuotantotiloihin. Maritin äiti näytti meille miten hunajasaippuaa valmistetaan. Tuotantotiloissa oltiin ilman ulkojalkineita ja päähämme hiuksia peittämään saimme samanlaiset myssyt kuin työntekijöillä. Nesteitä kaadettiin valmistusastiaan oikeissa mittasuhteissa ja sitten iso, vähän järeämpi "sauvasekoitin" alkoi surisemaan. En voi sille mitään mutta tuosta hunajasaippua liuoksesta tuli etäinen mielikuva kinuskikastikkeeseen...


Juokseva saippuamassa kaadettiin muotteihin ja jos oikein muistan se sai kovettua niissä vuorokauden. Näimme myös miten näitä pitkiä saippuatankoja sitten leikkurilla leikattiin saippuan kokoisiin paloihin. Ennen leikkuuta tuota muotista tullutta saippuatankoa vielä vähän "trimmattiin" parempaan muotoon veitsellä. Leikkuussa oleva tangot ovat antibakteerista Pine Tar Soap mäntytervasaippuaa kuivalle iholle.


Yksi Nurmen eniten myydyistä saippuoista on funktionaalinen Foot Scrub Soap. Tässä saippuassa on maahohkakiveä ja mantelinkuorijauhetta, joka poistaa helposti vaikka ruohotahrat jalkapohjista. Olen kokeillut tätä kuorivaa saippuaa nyt muutaman viikon ajan. Vaikka käyn kerran kuussa pedikyyrissä on jalkapohjat siinä välissäkin hyvä pitää pehmeinä Foot Scrub saippuan avulla.

Toinen erittäin mielenkiintoinen tuote on huovutetut saippuat. Käsitehtyjen saippuoiden päälle on huovutettu pinta saarenmaalaisesta lampaanvillasta. Jännää! Huopa toimii sienen tapaan ja näin saippua voidaan käyttää ihan loppuun saakka. Saippuoita on neljää eri väriä ja tuon mustan sisällä Nurmen tervasaippua. Muiden värien sisällä on oliivisaippuaa. 


Nurmen valikoimista löytyy myös käsitehtyjä shampoopaloja, jotka pesevät hiukset ekologisesti ja hellävaraisesti. Tätä en ole vielä ehtinyt kokeilla mutta olisi varmaan oivallinen ottaa mukaan matkalle niin ei tarvitsisi aina säätää lentokoneessa nestemäisten shampoiden kanssa.


Nurmen vartalonkuorinta-aineet ja vartalovoit tuoksuivat todella ihanalle. Seuraavaksi haluan kokeilla Nurmen ihoa kuorivia tuotteita koska näin kesän jälkeen on hyvä saada kuollut ihoa pois vaikka samalla viimeisetkin päivetyksen rippeet häviävät. Vartalovoi valikoimasta haluaisin ehdottomasti kokeilla Softening Mango Body Butteria, jonka tuoksu oli erittäin miellyttävä.


Nurmen valikoimissa on monia iho- ja pohjaöljyjä, jotka eivät sisällä säilöntäaineita. Reissussa mukana olleet bloggaaja kollegat kehuivat erityisesti Nurmen 100% risiiniöljyä, joka edistää hiusten kasvua ja sopii myös hiuspohjan tuotteeksi. Risiiniöljyä voi sipaista myös ripsiinsä.

Nurmen luonnonkosmetiikan valikoimista löytyy eteerisiä öljyjä, shampoita, hoitoaineita, vartalovoiteita, kylpytuotteita, kasvovesiä, huulivoiteita, miesten tuotteita ja magnesiumvalmisteita. Rentouttavaan jalkakylpyyn tarkoitetut Magnesiumhiutaleet tuntuivan hyvin mielenkiintoisilta. Myös soijavahakynttilöitä on muutamia Nurme brändin alta.

Olen nyt muutaman viikon ajan käyttänyt laventelin tuoksuista vartalovoidetta. Säärieni iho oli vähän kuiva ja ärtynyt hyttystenpuremien jälkeen mutta laventelin eteerinen öljy on silottanut ja elvyttänyt ihoani. Ja entäs se hurmaava laventelin tuoksu sitten - aivan ihana!


Nurmen tuotteiden pakkaukset ovat eleettömän kauniita ja ne tukevat hyvin luonnonkosmetiikka brändin imagoa. Mattaisia, vähän murrettuja värejä ja vaaleita sävyjä pullotuotteissa. Ei mitään liikaa eikä turhaa - periaatteena "Less is more". Toimii erittäin hyvin!


Lopuksi meistä kaikista otettiin vielä yhteinen kuva Nurmen tehtaan ulkopuolella. 
Mukana reissussa olivat seuraavat hurmaavat naiset:

Turkooseja unelmia

"Laitan päähäni seppeleen, joka on tehty itse poimimistani kukista. Kuulen ahkerien mehiläisten surinaa. Poimin kasvit koriini ja iltaan mennessä ne ovat jo kuivumassa saippuahyllyillä. Jokaisessa pullossa ja laatikossa on hieman kedon sielua ja tunnelmaa."  Marit Tiits. 


Kuva: Nurme Cosmetics 

Ajoimme bussilla takaisin Tallinnaan ja jäimme viettämään vapaa-aikaa Telliskiven alueella. Tässä vaiheessa alkoi vähän satamaan joten laajempi kävely tällä mielenkiintoisella entisellä teollisuusalueella jäi väliin. Vietin itse aikaa Telliskiven Loomelinnak rakennuksessa, jossa katsottavaa kyllä riittää useammaksikin tunniksi. Yhden rakennuksen sisältä löytyy niin designkauppoja kuin luontokauppoja sekä kahviloita. Tästä pääset kurkistamaan tarkemmin Telliskiven alueeseen ja F-Hooneen myös yhdellä aiemmalla Tallinnan matkallani jos kiinnostaa. 


Pakkohan sitä oli taas pistäytyä myös yhdessä Tallinnan ihanimmista sisustusliikkeistä HomeArtissa. Olen joskus täällä blogin puolella esitellyt sitä laajemminkin ja siihen postaukseen pääset tästä. Kaikkea kivaa uutta oli tullut kesän jälkeen ja ihastuin tuohon Love-valokylttiin. HomeArtin kahvilassa tuli nautittua myös capuccinot ja sain samalla ladattua vähän virtaa puhelimeen. Käsittämätöntä miten akkua kuluu kun pyörii somessa tai ottaa videoita InstaStoryyn... :D


Näitä ihania hahmoja näkyi myös Nurmen tehtaalla tarroina mutta minulle jäi hämärän peittoon miten mahtavat liittyä Nurmeen? Jos joku tietää niin vinkatkoon. Olisi nimittäin kiinnostavaa tietää. Hahmo varustettuna nupeilla oli myynnissä HomeArtia vastapäätä olevassa liikkeessä. Olisivatko ne kuitenkin olleet pieniä naulakoita...?



Näitä My Suzani kirjailtuja kenkiä ja saappaita olen monesti kuolannut Tallinnassa. En tiedä mikä näissä viehättää mutta jotain sadunomaista tai sellaista Saapasjalkakissamaista näissä kyllä on.
Edelleen jäivät kauppaan mutta mieleen taas kummittelemaan...


Eckerö Linen buffetpöytä odottikin meitä jo laivalla ja aloitimme ruokailun jo ennen laivan irtaantumista laiturista. Kyllä sitä olikin jo nälkä ja kaiken maailman herkkuja tuli taas maisteltua. Mätiä, smetanaa, sipulia, lohta, erilaisia sillejä ja kaloja, katkarapuja, kalahyytelöitä jne. Taisin taas viettää kylmässä kalapöydässä eniten aikaa ruokailussa. Lämpimän ruoan voisin ihan hyvin jättää väliin mutta halusin maistaa paahtopaistia, jonka ympärille sitten kertyi muutakin hyvää ja tuo kanttarellikastike oli herkullista. Ja totta kai vielä pikapyrähdys jälkiruokapöytään. Omnomnom...



Pitkä päivä oli kääntymässä jo iltaan kun saavuimme Länsisatamaan.
Kiitos NHS Nordic ja Nurme Cosmetics. Matka toteutettu yhteistyönä.